A. Profile Administrador Postu Administrativu Fatumea:
I. Identidade Administrador Postu Administrativu
Naran : Cesar Madeira Amaral, Lic.Sp
Fatin no Data Moris : Fatumea, 15 de Dezembru de 1982
Estado Sivil : Casado
Sexu : Mane
Relijiaun : Katolika
Nasionalidade : Timorense
Hela Fatin Aktual : Fatumea
Pozisaun : Administrador Postu Administrativu Fatumea
Numeru Kontaktu : +670 75593203/+670 77304181
Email : cesar.madeira1993@gmail.com
II. Profile Administrasaun Postu Administrativu Fatumea :
Edifisiu Administrasaun Postu Administrativu Fatumea
INTRODUSAUN
Agradece ba Nai Aman Santo liu husi Ita Nia tulun ami bele hakerek Profile Postu
Administrativu Fatumea ba tinan 2026 ho diak. Livru profile ida ne’e dezenvolve ho
transparansia konaba informasaun geral ne’ebe relevantes ho Administrasaun públika hanesan
Mapa Postu Administrativu, Historia Postu Administrativu, Area geografika, total populasaun
tuir dadus monografia tinan 2025 nomos dadus finanseiru no atividade sira,nune’e mos sai
hanesan dokumentu importante ida ba komunidade tomak no Instituisaun relevantes sira ba
planu dezenvolvimentu ida ne’ebe diak liu.
Postu Administrativu Fatumea partense ba Municipiu Covalima geografikamente
lokaliza iha rohan liu husi Municipiu ida ne’e ne’ebe besik ka baliza kedas ho Nasaun vijinu
Indonezia, Postu Administrativu Fatumea kompostu husi Suku tolu (3) maka hanesan Suku
Belulik Leten, Fatumea ho Nanu, Aldeia sanulu resin rua (12) maka hanesan tuir ne’e Aldeia
Baleo, Klau Halek, Manekiik, Belulik Kraik, Fatumea, Lebo, Rai Oan, Mota Ulun, Nanu,
Halik Nai,Tradukama ho Makokon, ho nia luan area 132 KM2 distansia husi Postu
Administrativu ba kapital Municipiu 54 KM, area juridiku Postu Administrativu Fatumea
lidera husi Administrador Postu Administrativu ho Xefi servisu Lokal nain hat (4) maka
hanesan Xefi seksaun Lokal Administrasaun, Finansas, Dezemvolvimentu Komunitaria ho
Planeamentu nomos linhas Ministerias destakadu iha Postu ida ne’e ho orgaun sira hanesan
delegadus/as Aldeia, Konsellu Suku orgaun aas liu iha Postu maka Asembleia Postu
Administrtivu (ASPA) orgaun hirak ne’e sei servisu hamutuk hakaas an atu kordena ba malu
hodi buka tuir no identifika problema ne’ebe maka komunidade sira infrenta iha sira nia moris
lor-loron.
Hato’o obrigado wa’in ba Xefe Servisu Lokal Finansas, IT Postu no mos Xefe Aldeia, Xefe
Suco, Funcionario Suco sira ne’ebe apoiu ona dadus nomos parte hotu ne’ebe kontribui hodi
dezenvolve profile ida ne’e. Ami mos konsiente katak sei iha failansu nomos menus balu iha
tempu ida ne’e ami hein ideias no kritikas konstrutivu ba futuru.
b. Baze legal ;
DL.34/2025,15 Outubro Alterasaun dalima hosi DL.3/2016,16 Março iha
Artigo 60 hatuur Administrasaun Postu Administrativu hanesan servisu
extensaun Administrasaun Municipal ka Autoridade Municipal sira nian
c. Vizaun no Misaun ;
Vizaun ;
Garante Administrasaun Publico ida ne’ebe nesesariu, akuradu no iha
prestasaun ne’ebe diak ba komunidade hotu sustentavel kontinuasaun no transparansia
Misaun:
Asegura ezekusaun kompetensia Municipio nian iha area Postu Administrativu
Garante aprosimasaun efetiva servisu administrativu ba populasaun, Promove
partisipasaun sidadaun barak iha atividade administrativa.
a. Tarefa servisu Administrasaun Postu Administrativu :
- Asegura ba reprezentasaun Autoridade Municipal iha nivel Postu
Administrativu - Asegura ba atendimentu informasaun no orientasaun ba sidadaun hodi pretende
iha informasaun ka aprezenta rekerimentu petisaun ba Autoridade
Municipal/servisu Administrasaun Sentral - Promove iha divulgasaun Lei sira, regulamentu sira, politica publica no
programa Governamentais. - Asegura ba kontajen anual populasaun iha nivel Postu Administrativu
- Asegura ba identifikasaun bens imoveis Estado no bens imoveis abandonadu
sira iha Postu Administrativu - Asegura inventarizasaun iha area kultivadas no iha area Floresta iha Postu
Administrativu, konaba area potensial Agricola ka Floresta hanesan atividades
ne’ebe la dezenvolve - Asegura inventarizasaun ba Rai Komunitaria sira ne’ebe nia funsaun iha Postu
Administrativu - Rejista ba identifikasaun Lider Komunitario sira halao funsaun iha Postu
Administrativu - Asegura ba Apoiu Tecnico iha atividade Administrativa no Finaseira iha
organizasaun komunitaria sira - Asegura ba apoiu Tecnico iha organizasaun komunitaria sira ba elaborasaun
respetivu iha planu dezenvolvimentu Komunitariu. - Asegura ba apoiu Tecnico iha inisiativa dezenvolvida ba organizasaun
Komunitaria ho vistu ba identifikasaun nesesidade no prioridade ba
Komunidade local sira iha materia dezenvolvimentu Komunitariu no
Dezenvolvimentu local - Asegura ba realizasaun hodi konsulta organizasaun Komuntaria sira no
komunidade locais iha investimentu Publico hodi realiza iha area Postu
Administrativu - Acompanha no Avalia iha evolusaun ezekusaun Politicas Publicas no Programa
Governamentais iha area Postu Administrativu no formula rekomendasaun hodi
halao servisu ho diak/iha respetiva ezekusaun - Kolabora ho servisu Municipal iha acompanhamento no avaliasaun ba
ezekusaun projeto investimento Publico iha area Postu Administrativu - Apoia ba servisu Municipais ba acompanhamento no controlo ba atividade
professional funcionario no agente sira ba Administrasaun Publica iha area
Postu Administrativu - Apoia servisu Municipais iha konsensaun, dezenvolvimentu, estabelisimentu no
funsionamentu ba Sistema abastesimento Agua, Sistema Drainazen no
tratamentu Agua residuais no Sistema Repozisaun, transporte - Apoiu ba servisu Municipais ba programasaun, iha planeamentu no ezekusaun
ba asaun iha definisaun espaço Publico ne’ebe ho medida necesario ba
prevensaun no combate epidemia - Apoiu ba servisu Municipais hodi kombate divagasaun animal iha aglomerados
Populasaun - Apoiu ba servisu Municipais ba realizasaun asaun extensaun Rato ba Sistema
Drainazen no tratamentu ba Agua residuais no Mosquito iha area livre - Apoiu ba servisu Municipais ba realizasaun asaun konstrusaun, reparasaun,
konservasaun no jestaun instalasaun sanitariu no balnerios Publico - Promove no apoiu integrasaun perspetiva jeneru iha nivel ezekusaun Politica
Publica no programa governamental sira ne’ebe ezekuta ona iha nivel Postu
Administrativu - Ezekuta tarefa sira ne’ebe superiormente determina no seidauk incumbam ba
orgaun seluk ka servisu Autoridade Municipal
III. Mapa Postu Administrasaun Administrativu Fatumea
IV. Historia Postu Administrasaun Administrativu Fatumea
Hori uluk Bei-Ala sira Fatuk Mean ne’e iha nanis ona, ne’e mak hodi temi Fatuk Lulik ho
naran Fatumea, Mahukun iha tempu Bei-Ala sira ho naran Liurai, Dato no Kabu Reinu ukun
iha tempu ne’eba kompostu husi Dato Walu (8) mak hanesan; Fatumea,Mota Ulun, Lebo, Rai
Oan, Belulik Kraik, Belulik Leten, Klau Halek ho Fuku Ruas.
Makaer Ukun dahuluk iha tempu Bei-Ala sira nian hahu husi Kolonel ne’ebe ukun husi Na’i
ka Bei Fahik Kehik ho naran kodigu Bei Banani, Bei Banani nia ukun hotu fo fali ukun ba
Bei Berek Alok, Bei Berek Alok nia ukun hotu fo fali ba Bei Taran Berek, Bei Taran Berek
nia ukun hotu fo fali ba Bei Nuak Taran. Bei Nuak Taran niaukun to’o Malae mutin ka
Portugues sira hahu mai ona iha Rai Fatumea hodi estabelese Autoridade sira hanesan Xefe
do Postu, Xefe do Suku, Xefe da Povasaun maka nudar makaer ukun iha tempu ne’eba.
Iha Loron 7 Fulan Dezembru Tinan 1975 Indonezia hahu Invade Timor-Leste no iha Tinan
1976 Okupasaun Indonezia hahu ukun iha Teritoriu Nasional hotu, iha sira nia ukun maka
estabelese Kecamatan, Desa, RT ho RW to’o Tinan 1999 Governu Indonezia fo oportunidade
ba Timor oan sira hotu liu husi dalan jajak pendapat ho opsaun rua maka hanesan
Prokemerdekaan ho Pro-Integrasi ne’ebe lidera husi ONU liu husi organizasaun UNAMET
rezultadu husi jajak pendapat ne hatudu Prokemerdekaan hetan votus maioria ho total 78,50
% no Pro-Integrasi hetan votus 21,50 % nune’e Timor leste hetan nia Referendum iha loron
30 Fulan Agostu Tinan 1999 ONU kontinua hari kedas Administrasaun Públika liu husi ninia
reprezentante UNTAET, (Administrasaun Tranzitoria) ho naran ETTA,ETPA lala’ok ida ne’e
abranje iha Teritoriu laran tomak nune’e hanaran fali Kecamatan ba Sub Distritu. Hafoin
Timor Leste Restaura nia Loron Restaurasaun Independensia iha Loron 20 Fulan Maiu Tinan
2002, Fatumea funsiona hanesan Sub Distritu hodi halao Administrasaun públika ba
atendementu públiku.
V. AREA GEOGRAFIKA
Geografikamente Postu Administrativu Fatumea lokaliza besik liu ho Nasaun vijiñu
Indonezia
Observasaun :
Leste = Fronteira ho Postu Administrativu Fohorem
Oeste = Fronteira ho Kabupaten Belu, NTT Indonezia
Sul = Fronteira ho Postu Administrativu Tilomar
Norte = Fronteira ho Kabupaten Belu, NTT Indonezia
TOPOGRAFIKU
Postu Administrativu Fatumea partense ba Municipio Covalima geografikamente lokaliza iha
rohan liu husi Municipio ida ne’ebe besik liu baliza ho Nasaun vijiñu Indonezia,
karakteristika Rai Foho nomos tetuk ho nia paisajen ne’ebe furak no atrai tebes komunidade
no vizitantes sira, Rai ne’ebe bokur no potensialidade hodi fo moris ba vida Agricultura
nomos ba dezenvolvimentu Infraestrutura sira.
VI. DIVISAUN FRONTEIRA
Parte Sul : Fronteira ho Postu Administrativu Tilomar
Parte Norte : Fronteira ho Kabupaten Belu, NTT Indonezia
Parte Leste : Fronteira ho Postu Administrativu Fohorem
Parte Oeste :Fronteira ho Kabupaten Belu, NTT Indonezia
VII. DIVISAUN ADMINISTRATIVA
Divizaun Administrativa territorial Postu Administrativu Fatumea iha Suku tolu (3) ;
Suku Belulic Leten, Fatumea ho Nanu, ho nia Aldeia sanulu resin rua (12) maka hanesan:
Aldeia Baleo Quic, Clau Halec, Manequic, Belulic Craic, Fatumea, Lebo, Rai Oan, Mota
Ulun, Nanu, Halicnai, Traducama ho Macocon, ho luan Area 132 KM2 Distansia husi
Postu Administrativu ba kapital Municipio 54 KM.
VIII. Total Populasaun tuir dadus 2025
MONOGRAFIA : OUTUBRU ATE DEZEMBRU 2025
AUTORIDADE MUNICIPIO : COVALIMA
POSTU ADMINISTRATIVU : FATUMEA
SUKU : BELULIK LETE
IX. ORGANOGRAMA POSTU ADMINISTRATIVU FATUMEA
X. Deskrisaun servisu (Job Description) ba :
a. Administrador Postu Administrativu :
- Asegura extensaun servisu Prezidente Autoridade Munisipal iha nivel Postu Administrativu;
- Asegura atendimentu, informasaun no orientasaun ba sidadaun sira nebe hakarak hetan informasaunka aprezenta rekerimentu ka petisaun ba Autoridade Munisipal ka ba Serbisu Administrasaun Sentral;
- Promove divulgasaun lei, regulamentu, polítika publika no programa governamental;
- Asegura kontajen anual ba populasaun iha nivel Postu Administrativu;
- Asegura identifikasaun sasan imovel Estadu nian no sasan imovel seluk nebe abandonadu iha area Postu Administrativu;
- Asegura inventarizasaun kona-ba area kultivada no area floresta iha Postu Administrativu;
- Asegura inventarizasaun kona-ba rai komunitaria iha area Postu Administrativu;
- Xefe Seksaun sira iha Postu Administrativu Rejista identifikasaun lider komunitariu nebe halo knaar iha Postu Administrativu;
- Asegura apoiu tekniku ba atividade administrativa no finanseira organizasaun komunitaria;
- Asegura apoiu tekniku ba organizasaun komunitaria iha elaborasaun planu dezenvolvimentu komunitariu;
- Asegura apoiu tekniku ba inisiativa nebe dezenvolve husi organizasaun komunitaria hodi identifika nesesidade no prioridade komunidade lokal iha materia dezenvolvimentu komunitariu no dezenvolvimentu lokal;
- Asegura realizasaun konsulta ba organizasaun komunitaria no ba komunidade lokal kona-ba investimentu publiku nebe atu realiza iha area Postu Administrativu;
- Akompaña no avalia evolusaun ezekusaun politika publika no programa governamental iha area Postu Administrativu no formula rekomendasaun hodi hadi’a; Kolabora ho Serbisu Munisipal sira iha akompanamentu no avaliasaun ba ezekusaun projetu investimentu publiku iha area Postu Administrativu;14. Apoiu Serbisu Munisipal iha akompanamentu no kontrolu ba atividade profisional funsionariu no Ajente Administrasaun Publika iha area Postu Administrativu;
- Apoia Serbisu Munisipal sira iha konsepsaun, dezenvolvimentu, estabelesimentu no funsionamentu sistema abastesimentu bee, sistema drainajen no tratamentu bee fo’er, sistema rekolla, tula no soe fo’er;
- Apoia Serbisu Munisipal iha programasaun, planeamentu no ezekusaun ba asaun dezinfeksaun espasu publiku no adota medida nesesaria ba prevensaun no kombate epidemia;
- Apoia Serbisu Munisipal sira iha kombate ba animal sira nebe husik livre no badiu iha fatin nebe populasaun barak horik ba;
b. Xefe Servisu Lokal Administrasaun Postu :
- Halo administrasaun hotu-hotu liga ho kompeténsia rasik.
- Divulga ka fó sai Lei no Ordem ne’ebe mai hosi Leten ka hosi Administrasaun ne’e rasik.
- Halo rejistu no arkiva karta ka despaxu, Ordem, avizu ruma mai hosi leten no hosi administrasaun Postu Administrativu ne’e rasik.
- Simu karta tama hosi fatin seluk no rejistu, hodi halo espediente ba seksaun seluk.
- Asegura loke no taka administrasaun, no halo instalasaun iha Postu Administrativu ne’e.
- Haré seguransa ba serbisu hotu iha administrasaun Postu Administrativu nian.
- Tau informasaun no hanoin kona-ba kestaun sira, no halo espediente ba dokumentu sira iha Postu Administrativu nian.
- Halo serbisu ho prontidaun no esklarese informasaun sira ho lolós.
- Halo tuir knaar sira ne’ebe mak ulun boot sira hatún mai no rai dokumentu sira ho diak.
C. Xefe Servisu Lokal Finansas Postu :
- Haré tuir kumprimentu Lei sira, regulamentu sira, noinstrusaun sira seluk ka diritrizes natureza finanseira, no kontabilístika hola parte iha serbisu administrasaun Postu Administrativu.
- Halo proposta planu asaun anuál iha administrasaun Postu Administrativu, ho akordo no ho orientasaun hosi Administradór Postu Administrativu, no halo koordenasaun ho serbisu lokál sira iha administrasaun Postu Administrativu nian.
- Halo proposta ba orsamentu anuál iha administrasaun Postu Administrativu, ho akordo no orientasaun hosi Administradór Postu Administrativu, no serbisu lokál sira seluk iha administrasaun Postu Administrativu.
- Halo proposta no planu ba Aprovizionamentu anuál ho akordo no orientasaun Administradór Postu Administrativu, no koordenasaun ho serbisu lokál sira seluk iha administrasaun Postu Administrativu.
- Husu apoiu téknika administrative ba Administradór Postu Administrativu ba matéria no jestaun iha rekursus finanseira alokadu ba administrasaun Postu Administrativu.
- Koordena no tau hamutuk kontabilizasaun ba despezas ne’ebe realiza iha adminsitrasaun Postu Administrativu
- Prepara formuláriu no kompremisu ba despezas ne’e hodi hatama bai ha serbisu finansas Munisipál.
- Prepara no hatama mos pedidu pagamentu hosi órgaun serbisu administrasaun Postu Administrativu ba serbisu finansas Munisipál.
- Rejistu montante ne’ebe simu hosi serbisu finansas Munisipál iha administrasaun Postu Administrativu.
- Elobora no rejista arkiva sira hodi haruka ba serbisu finansas Munisipál, relatóriu ba despezas sira, no suporta mos dokumentu detaladu sira, tuir resibu no dokumentu sira seluk ne’ebe legalmente hetan aprovasaun ba pagamentu despezas ne’e hosi montante ne’ebe simu iha administrasaun Postu Administrativu.
- Hato’o pedidu foun ba serbisu finansas Munisipál, montante ne’ebe sedauk simu, liu hosi relatóriu ba despezas anteriór hodi hetan rejistu tuir lolos iha Sistema informátiku no jestaun finanseira nian.
- Halo relatóriu trimestral ba iha serbisu finansas Munisipál kona-ba lala’ok orsamentu nian no ezekuta tuir planu asaun anuál iha administrasaun Postu Adminsitrativu.
- Halo relatóriu mesál, trimetral no anuál ba iha serbisu finansas Munisipál konaba lala’ok orsamentu nian no ezekuta tuir planu asaun anuál iha administrasaun Postu Adminsitrativu
- Ezekuta tan knaar seluk no domíniu ba finansas nia, hosi leten hatún mai no sei la tau ba órgaun seluk iha serbisu administrasaun Postu Administrativu.
d. Xefe Servisu Lokal PDL Postu :
- Halo programa no halo planu hodi ezekuta atividade sira hosi informasaun públika, hamutuk ho kumunidade lokál sira, kona-ba programa dezenvolvimentu lokál.
- Halo programa no halo planu hodi ezekuta atividade sira hosi informasaun públika, hamutuk ho kumunidade lokál sira, kona-ba planu estratéjiku dezenvolvimentu nasionál no planu dezenvolvimentu Munisipál.
- Halo programa no halo planu kona-ba kapasitasaun membru komunidade lokál sira, hodi identifika sasatan ka obstakulu ruma, kona-ba prosesu dezenvolvimentu, hodi hatudu estratéjia dezenvolvimentu lokál nian, no hatene asaun prioritáriu nian hosi promosaun dezenvolvimentu ne’e.
- Apoia atividade no simu informasaun ne’ebe presiza hodi hetan proposta planu Munisipál no planu estratéjiku Nasionál.
- Apoia atividades hosi organizasaun Komunitáriu sira, no halo prosesu proposta ba projetu sira, liu hosi programa governu nian ba dezenvolvimentu lokál, promove ligasaun hosi projeitu sira ne’ebe iha tuir planu drzenvolvimentu komunitáriu.
- Halo listajen ba projetu sira hosi promosaun dezenvolvimentu lokál, no finanseira estadu nian, no tau informasaun sira ne’ebe hetan hosi tékniku sira kona-ba projeitu sira ne’e, hato’o ba Administradór Postu Administrativu ka Asembleia Postu Administrativu.
- Ba hare projetu sira ne’ebe finansia hosi estadu, hato’o relatóriu periódiku konaba nia mudansa ka evolusaun tuir ezekutasaun fíziku, kompara ho finanseira, no kualidade obra ne’ebe sira halo.
- Hala’o mos knaar sira seluk kona-ba planeamentu no dezenvolvimentu lokál hatún hosi ulun-boot sira no sei la tau bai ha órgaun seluk serbisu iha administrasaun Postu Administrativu.
e. Xefe Servisu Lokal PDC :
- Organiza no tau lolós patrimóniu imobiliáriu estadu nian, iha área Postu Administrativu, no hatudu kuidadu no respeitu ba sasán estadu nian.
- Haré no hato’o ba serbisu Rejistu Munisipál nian, no Serbisu Kadastral nian, relatóriu periódiku kona-ba sasán estadu nian, no efetasaun ba bens Imóveis estadu nian, iha área Postu Administrativu.
- Organiza no haré inventáriu prédiu, rústiku, públiku no privadu tuir kultura agríkola no florestál nian.
- Hato’o relatóriu periódiku ba iha Serbisu Agrikultura Munisipál, kona-ba área agríkola no área florestál ne’ebe uza ona.
- Haré no organiza inventáriu rai komunitáriu nian efetasaun iha área Postu Administrativu.
- Hato’o relatóriu periódiku ba iha serbisu Agrikultura Munisipál, kona-ba relasaun rai komunitáriu nian, hetan mudansa iha Postu Administrativu.
- Promove no realiza informasaun hosi Lideransa Komunitáriu sira nia hanoin, kona-ba aproveitamentu ne’ebe di’ak hosi rai Komunitáriu uza ba agríkola no florestál.
- Organiza no halo rejistu hodi identifika Lideransa Komunitáriu sira ne’ebe kaer funsaun iha área Postu Administrativu.
- Halo programa no halo planu hodi organiza asaun kapasitasaun ba lideransa komunitáriu sira, simu matéria kona-ba jestaun administrativa, patrimónial no finanseira hodi halo promosaun ba dezenvolvimentu lokál.
- Fó apoiu lojístikamente ba inisiativa sira, hodi halo eventu promosaun ba organizasaun komunitáriu.
- Hato’o ba Serbisu Água, Saneamentu no Ambiente Munisipál, ba informasaun no kolaborasaun ne’ebe nesesáriu, hodi dezenvolve no estabelese funsionamentu kona-ba Sistema Abastesimentu ka prepara bee mos, Sistema drenajen, trata ka resolve bee fo’er, no Sistema halakon, halibur no soe bee fo’er ba fatin destinadu.
- Kolabora ho serbisu Água, Saneamentu no Ambiente Munisipál, ba programa planeamentu no ezekusaun asaun hodi rega dezinfeksaun ba fatin públiku, tuir medida nesesáriu hodi prevene no kombate epidemia sira.
- Apoiu Serbisu Água, Saneamentu no Ambiente Munisipál, hodi kombate divagasaun animál no aglomeradus populasionál.
- Apoiu Serbisu Água, Saneamentu no Ambiente Munisipál, kona-ba realizasaun asaun extinsaun ba laho, no Sistema drenajen, halo tratamentu ba bee fo’er no kombate muskitu iha área palustres.
- Apoiu Serbisu Água, Saneamentu no Ambiente Munisipál, hodi halo konstrusaun reparasaun ka hadi’a jestaun instalasaun sanitária hosi balneiras públiku.
- Apoiu Serbisu Asaun Sosiál Munisípiu nian, hodi identifika no hamenus risku iha Postu Administrativu.
- Apoiu Serbisu Asaun Sosiál Munisípiu nian, hodi identifika situasaun Vulnerabilidade no Eskluzaun Sosiál iha área Postu Administrativu.
- Hala’o asaun hosi informasaun públika kona-ba instrumentu Protesaun Sosiál estadu nian, hodi deside subsidiu kondisionál bolsa da mãe, subsidiu ba apoiu idozu no subsidiu ba inválidu sira.
- Hala’o asaun hosi informasaun públika kona-ba problemátika violénsia hosi jéneru, no mekanizmu hetan protesaun hosi estadu, kona-ba tipu violénsia.
- Hala’o asaun hosi informasaun públika kona-ba prevensaun epidemia hanesan : kólera, meninjete, diarreia, denge, malária, tuberkuloze, SIDA no moras seluk ne’ebe transmite hosi seksuál nian.
- Hala’o mos knaar seluk ne’ebe ulun boot sira hatún mai, no labele hatodan ba órgaun sira seluk iha administrasaun Postu Administrativu ne’e.
Foto Atividade Sira :















Favor bele Asesu File PDF (Anexa)
Pontu Vokal:
- Marcos Gusmao, Lic. Eco, M.Gest